Täydellistä ja kaikille koirille sopivaa ruokavaliota ei ole olemassa, mutta on tiettyjä periaatteita, joita noudattamalla koira kasvaa täyspainoisesti ja voi hyvin.
Luonnossa koiraeläimet saavat yli puolet energiastaan eläinrasvasta, lähinnä kasvissyöjien tyydytetystä vatsaontelorasvasta, jonka nestepitoisuus on vähäinen. Rasvan energiapitoisuus on kaksinkertainen verrattuna valkuaisiin ja hiilihydraatteihin. Siksi 100g eläinrasvaa vastaa energiamäärältään lähes kiloa lihaa, jos lihan nestepitoisuus on 80%. Useiden kuivamuonien ongelmana on eläinrasvan liiallinen korvaaminen tyydyttämättömillä kasvirasvoilla tai kalaöjyllä, jotka eivät ole koiraeläinten luontaisia energialähteitä eivätkä tuo vastaavia etuja kuin ihmisten terveydelle on osoitettu.
Lihan eli proteiinin liiallinen tarjoaminen johtaa myös ongelmiin. Esimerkiksi kantavalle nartulle ei ole tarpeellista lisätä ruokavalion proteiinipitoisuutta esimerkiksi pentumuonalla, sillä se johtaa pentujen kohtuuttomaan kasvuun sikiövaiheessa. Tästä ovat seuraksena ylisuuret pennut ja synnytysvaikeudet. Lisäksi pentuvaiheessa lihan korostaminen ruokavaliossa johtaa erityisesti suurikokoisilla roduilla luusto- ja nivelongelmiin, jotka johtuvat liian nopeasta kasvusta. Isoilla roduilla alle 1200g viikossa on riittävän nopea kasvuvauhti. Rasvaisissa maitotuotteissa, kuten rasvaiset juustot tai kermaviili, on runsaasti energiaa ja sopivassa suhteessa hyvälaatuista valkuaista. Tiineysaikana ei näitäkään voida suositella liiallisen kalsiumin saannin takia, joka voi johtaa polttoheikkouteen.
Viime aikoina kuivamuonien rasvapitoisuuteen on kiinnitetty huomiota ja ne sellaisenaan sopivat useimmille koirille. Kuitenkin tietyillä roduilla, esimerkiksi irlannin setterillä ja kultaisella noutajalla esiintyy jonkin verran viljayliherkkyyttä, joka ilmenee ruuansulatusongelmina, kuten oksenteluna ja ripulina. Parhaiten siedettyjä hiilihydraattilähteitä ovat riisi ja hyvin kypsennetyt juurekset. Raaka porkkana pilkottuna voi olla myös hyvä hammaskiven ehkäisemiseen.